Muistatko vielä Muumi-seikkailua, jossa Muumilaaksoon saapuu Ninni, näkymätön lapsi? Tarinassa Ninnin näkymättömyys johtui häntä pitkään väheksyneestä tädistä. Ninni ei tullut kuulluksi eikä nähdyksi ja kannustavien sanojen puutteessa hän oli muuttunut vähitellen kokonaan näkymättömäksi.
Eihän vain pedagogiikalle ole käymässä samoin? Käsitteenä varhaiskasvatuksen pedagogiikka on arkipäivää, mutta mitä meillä todellisuudessa on? Nyt on pedagogiikan aika! julisti lastentarhanopettajaliitto vuonna 2018. Mitä se tarkoittaa konkreettisesti? Kysyin tätä myös sosiaalisessa mediassa, enkä saanut varhaiskasvatuksen opettajilta yhtään vastausta. Onko niin, etteivät kolleganikaan tiedä, mitä se konkreettisesti tarkoittaa?
Tartuin haasteeseen, ja lähdin etsimään pedagogiikan määritelmää vain huomatakseni ettei sitä ollutkaan mitenkään helppo löytää. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan “varhaiskasvatuksen pedagogiikan taustalla on arvopohja ja käsitykset lapsuudesta, lapsesta ja oppimisesta. Pedagogiikka pohjautuu erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon. Se on ammatillisesti johdettua, asiantuntevan ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Pedagogiikan tulisi näkyä toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, hoidon, ja opetuksen kokonaisuudessa. “ (Ukkonen-Mikkola, T. 2019). Varhaiskasvatuksen pedagogiikan tulisi siis näkyä varhaiskasvatuksessa, mutta mitä pitäisi näkyä ja miten?
Alilan ym. (2014) raportin mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole ollut tilaa pedagogiikan kehitykselle, jonka takia varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehitys ei ole ollut johdonmukaista. Yhteiskunnassamme ei siis ole ollut selkeää näkemystä siitä, miten ja mihin suuntaan lasten opetusta ja kasvatusta tulisi kehittää. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet uudistuivat vuonna 2018 ja silloin pedagogiikka nostettiin keskeiseksi osaksi varhaiskasvatusta. Vielä kolme vuotta myöhemmin Lastensuojelun keskusliitto (18.2.21) esittää että pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmä kaipaa ehdottomasti täsmentämistä. Tällä hetkellä varhaiskasvatusalaa koskeva keskustelu käy kiivaana, ja mistä nyt sitten puhutaan? Henkilöstörakenteesta, ryhmäkoosta ja työn kuormittavuudesta, eli eniten tilaa keskustelussa saa varhaiskasvatuksen työvoima-, sosiaali- ja perhepoliittiset tehtävät. Olemmeko unohtaneet pedagogiikan?
Varhaiskasvatuksella on toki muitakin yhteiskunnallisia tehtäviä, mutta pedagogiikan kehittämistehtävän tarkoituksena on, että henkilöstö pyrkii jatkuvasti parantamaan varhaiskasvatuksen laatua arvioimalla ja kehittämällä omaa toimintaansa. Eli pedagogiikka on merkittävässä roolissa jos ajatellaan esimerkiksi työhyvinvointia tai lapsen hyvän päivän toteutumisen näkökulmaa. Nousee mieleen ajatus siitä, onko pedagogiikka varhaiskasvatuksen keskiössä kuitenkaan vai onko se yhtä väheksytty osa varhaiskasvatusta kuten näkymätön lapsi Ninni?
Elina Fonsèn sanoo (27.8.19) että “Varhaiskasvatuksen pedagogiikka vaatii hyvää johtamista”. Johtajan tehtäväkenttä on vaativa, laaja ja monipuolinen. Uskon, että johtajan tulisikin johtaa pedagogiikkaa, mutta mitä tehdä jos johtajan aika on kortilla? Miten johtaa pedagogiikkaa, jos ei ennätä ryhmiin seuraamaan ryhmien toimintaa, kuulemaan henkilöstön ajatuksia, saati olla perillä lasten tarpeista eri ryhmissä. Päiväkodin johtajahan vastaa toimintakulttuurin kehittämisestä, joka vaatii pedagogiikan johtamista, sanotaan varhaiskasvatussuunnitelmassa. Viime aikojen raskaissa otsikoissa onkin korostettu sitä, että päiväkodin johtajan ensisijainen tehtävä tulisi olla päiväkodin toiminnan johtaminen, ei vain hallinnollisten tehtävien hoitaminen. Mutta miten voit johtaa jotain, mitä et näe?
Tarinassa Muumien antama myönteinen huomio, kannustus ja tuki rohkaisi Ninniä ja hän muuttui näkyväksi. Uskon, että hyvän varhaiskasvatuksen ydin on pedagogiikassa, joka näkyy kaikille ja on määriteltävissä käytännön toiminnassa. Haluaisin olla mukana sellaisessa keskustelussa ja kehittämisessä, joka antaa sijaa varhaiskasvatuksen pedagogiikalle niin, että siitäkin tulisi näkyvä ja lasten elämää myönteisesti rakentava osa.
Jatkan kadonneen pedagogiikan metsästystä, ja kutsun sinut mukaan matkalleni.
Seuraavaksi tutustun pedagogiikan arviointiin ja kehittämiseen - ja toivon että yhdessä näemme pedagogiikan entistä selkeämmin.
Heidi Kajan KM, Pedagoginen asiantuntija