Olen työskennellyt monenlaisissa tiimeissä varhaiskasvatusurani aikana. Sellaisissa, joissa itkin hurjasti, kun tiimimme hajotettiin ja niissä, joissa huokaisin helpotuksesta samassa tilanteessa. Tiimi on ollut toisin sanoen työni sokeri ja suola. Myös tutkimusten mukaan tiimin vaikutus (Parrila 2014) voi olla työhyvinvointia heikentävä tai kohentava ja lisäksi tiimin toiminta heijastuu aina lapsiryhmään ja lasten toimintaan. Ei siis ole aivan sama, mikä painoarvo tiimille ja tiimityölle annetaan.
Lähtökohta meillä varhaiskasvatuksessa helpottaa pohdintaa. Meillä kaikillahan on yhteinen ja sama perustehtävä - tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista, mahdollistaa hänelle hyvä päivä. Toimiva tiimi on laadukkaan pedagogiikan edellytys ja toimivan tiimin on helpompi edistää lasten hyvinvointia ja oppimista (Ahonen & Roos). Hyvässä tiimissä tapahtunutta toimintaa muistelee lämmöllä joku muukin kuin minä, vielä vuosienkin jälkeen.
Tiimin toimivuuteen vaikuttavat monet tekijät ja ammatillisen tiimin kehittyminen pitää nähdä tavoitteellisen työn tuloksena. Kehittäminen vaatii jatkuvaa arviointia. Rannan (2021) tutkimuksen mukaan se kuitenkin äärimmäisen harvoin kohdistuu tiimityön toimivuuteen. Pedagogisen toiminnan tasolla arviointia toteutetaan lähinnä itsearviointina, jonka tehtävänä on ohjata henkilöstöä tarkastelemaan omaa toimintaa suhteessa ohjaaviin asiakirjoihin. Turjan (2020) mukaan laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytys on, että kaikki tietävät millaista toiminta on silloin, kun se kuvataan laadukkaana.
Tiimityön portaat kuvaa tiimityön positiviisuustekijöitä sen eri tasoilla (Sandahl & Phillips, 2019) ja siinä on myös omasta mielestäni konkreettisesti esille tiimityön edistymisen askeleet. Positiivisuustekijät ovat tiimityön perusta ja jokainen tiimin jäsen vaikuttaa oman toiminnan kautta työtiimin toimintaan. Mille portaalle sinun tiimisi toiminta yltää tällä hetkellä? Onko jokin osa-alueista eri portaalla?
Jos kiinnostuit tiimityön kehittämisestä, niin lähtekää kiipeämään portaita yhdessä. Jokainen tiimissäsi voi pohtia asiaa ensin yksin. Sitten tuokaa omat ajatukset tiimipalaveriin. Ja käykää niiden pohjalta yhteistä keskustelua.
Tässä yksi tapa lähteä liikkeelle yhteisen kehittämisen kautta:
Valitkaa yksi kehittämiskohde tiimin tavassa toimia. Esimerkiksi toteamus “positiivista palautetta annetaan joskus”. Olisiko tässä kehittämisen paikka?
Kirjatkaa sitten ylös toimenpiteet, mitä kaikkien tiimissä tulisi tehdä, jotta muistaisimme huomata hyvän työkaverissa ja hänen onnistumisessa? Mitä se vaatii kultakin itseltään? Ja mitä se vaatii meiltä yhdessä? Jos siis keskitytään tiimityössä hyvän huomaamiseen, niin lähdetään tarkastelemaan tiimikaverin työskentelyä onnistumisten kautta ja sanoitetaan onnistuminen hänelle ääneen. Lisäksi mietitään tiimitasolla viikoittain, missä onnistuimme yhdessä edellisellä viikolla.
Suunnitelkaa myös arviointi. Milloin arvioidaan kehittämiskohdetta seuraavan kerran? Mitä tietoa arviointi tuottaa? Onko tiimin työskentely kehittynyt? Miten se on todennettavissa? Ja onko aika lähteä kehittämään jotakin muuta seuraavaksi? Arviointia tukevaa dokumentointia tulee tehdä, että saamme konkreettista pohjaa kehittämistyölle. Tämän esimerkin kehittämistehtävässä päiväkirjamainen dokumentointi voisi olla toimiva tapa. Eli paikalla oleva henkilöstö kirjaa ylös tiimikavereiden onnistumisen hetkiä ja harjoittelee sanoittamaan niitä ääneen. Ja miltä on tuntunut vastaanottaa ja saada positiivista palautetta? Miten se on vaikuttanut palautteen vastaanottajan toimintaan tiimin jäsenenä?
“Uudella polulla” - kehittäkää arvioinnin pohjalta toimintaa. On hyvä huomata, ettei tiimityö ole koskaan valmis. Muista myös johtaa omaa toimintaasi tiimin jäsenenä, jotta kaikki hyötyvät siitä. Nyt tiimissä ollaan jo siinä vaiheessa, että voidaan kurkottaa korkealle. Mitä meidän tiimissä tulisi tehdä, jotta pääsisimme ylimmälle portaalle?
Hyvä työtiimi on tavoitetila, joka edellyttää tietoista työskentelyä ja kehittämistä. Kehittämistyö ottaa aina aikaa ja näin kevään korvalla monissa taloissa käydään jo keskustelua tulevan syksyn tiimeistä. Parrila & Mäntyjärvi (2021, 153) kuvaavat, että varhaiskasvatuksessa turhauttaa, että tiimit hajotetaan liian nopealla aikataululla ja “aina pitää aloittaa alusta”.
Toimiva tiimi on joko työhyvinvointia edistävä tai vähentävä voimavara. Tiimityö on joukkuelaji, jossa jokaisen tiimin jäsenen panos vaikuttaa yhteiseen toimintaan ja tästä lähtökohdasta käsin, on jokaisen työntekijän kannettava vastuu tiimin toimivuudesta. Merkittävää on mielestäni myös ymmärtää, että tiimin sisäinen vuorovaikutus on lasten todellinen kasvuympäristö.
Oletko ollut sinä ollut tiimissä, johon olet aamuisin liittynyt innolla?Ja iltapäivisin tuntuu, että aika on suorastaan juossut, kun on jo kotiinlähdön hetki? Tiimin positiivisuustekijät heijastuvat suoraan tiimin tuloksellisuuteen, jota arvioimme seuraavassa blogitekstissämme. Joten olkaa kuulolla ja pian puhutaan tiimityöstä lisää!
P.S. Ja tiimityöstä puhutaan lisää myös TinyApp-tietoiskussa perjantaina 22.4. klo 13! Tiimityöhän on ensisijaisesti viestintää ja toissijaisesti toimintaa. Kerron 15 minuutissa, kuinka TinyApp tukee tiimityötä sekä viestinnän näkökulmasta että vahvistaa jokaisen tiimin jäsenen osallisuutta varhaiskasvatuksen pedagogiseen toimintaan. Ilmoittaudu mukaan!