• farhia53

Lapsen hyvinvoinnin ABC varhaiskasvatuksessa

Lapsen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavia ja tukevia tekijöitä on monenlaisia.Teksti käsittelee lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksen asiantuntijan Heli Ärilän näkökulmasta huomioiden lapset ja aikuiset.


Ärilä on varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen maisteri, jolla on pitkä ja laaja työkokemus varhaiskasvatusalalta. Hän on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana syksystä 1989 lähtien. Varhaiskasvatuksen maisteriopinnot hän opiskeli Helsingin yliopistossa. Työvuosien varrella hän on kohdannut erilaisia lapsia, perheitä ja työyhteisöjä.


Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi


Ärilä pitää yleisenä, perustavanlaatuisena hyvinvointia tukevana tekijänä aikuisten ja lasten yhdessä rakentamaa lämmintä ja turvallista vuorovaikutusympäristöä, jossa jokainen lapsi tulee kohdatuksi omana arvokkaana itsenään ja tärkeänä ryhmän jäsenenä. Hän lisää, että tähän yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden vuoropuheluun sisältyvät myös joustavat ja lapsiryhmän mukaan kehittyvät toimintatavat, niin arjen, lasten vapaan leikin kuin yhteisten toimintojen osalta.


− Leikki ja ystävyyssuhteet sekä mielekkäät toiminnot ja oppimisen haasteet mahdollistavat kaikille lapsille hyvinvointia tukevia sitoutumisen ja onnistumisen kokemuksia. Nämä kokemukset edellyttävät sekä aikuisten vastuuta toimintojen sujuvuudesta että lasten omien näkökulmien kuulemista ja arvostamista. Myös luottamuksellinen yhteistyö vanhempien kanssa tuo lapsille turvaa sekä monipuolistaa eri osapuolten havaintoja lapsista ja heidän hyvinvoinnin tarpeistaan, Ärilä toteaa.


Strukturoitu toiminta hyvinvoinnin tekijänä


Strukturoidulla toiminnalla on myös merkitystä lapsen hyvinvointiin. Ärilä huomioi, että riittävän hallittava eli strukturoitu ja ennakoitava toimintaympäristö tiloineen, käytäntöineen ja ihmisineen edistää yleisesti lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Samoin mahdollisuus omien fyysisten tarpeiden, kuten ravinto, ulkoilu, liikunta, lepo, tyydyttämiseen vaikuttaa lasten vireyteen, ja on yhteydessä lasten kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja tyytyväisyyteen. Lisäksi lasten itsenäisyyden tukeminen ja toisaalta mahdollisuus apuun, huolenpitoon ja läheisyyteen ovat kaikki yhteydessä lasten omiin hyvinvoinnin ja mielekkyyden kokemuksiin.


− Hyvinvointi onkin hyvin monitahoinen käsite, joka useimmissa tilanteissa sisältää sekä yksilöllisiä, sosiaalisia että emotionaalisia ulottuvuuksia toteutuen vaihtelevin tavoin lasten itse kokemana, Ärilä huomauttaa.


Sosiaalinen hyvinvointi ja lapsen yksilölliset tarpeet


Ärilän mukaan varhaiskasvatuksen opettaja voi vaikuttaa lasten hyvinvointiin vahvistamalla tavoitteellisesti ryhmän yhteenkuuluvuutta sekä jokaisen lapsen vahvuuksien ja ainutkertaisuuden tunnistamista. Ryhmän pedagogiikassa tulisi huomioida lasten yksilölliset tarpeet. Mahdollisia näkyviä oppimisen tai käyttäytymisen haasteita olisi tärkeää käsitellä yhdessä lasten kanssa myönteisessä, hyväksyvässä ja kannustavassa hengessä. Kaikki tiimin jäsenet voivat yhdessä tukea lasten hyvinvointia olemalla läsnä, havainnoimalla lapsia, jakamalla havaintojaan ja reflektoimalla jatkuvasti omaa työtään. Tältä pohjalta he voivat myös kehittää ryhmän käytäntöjä, eriyttää toimintoja sekä tarvittaessa etsiä tietoa ja uusia toimintatapoja kaikkien lasten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi.


Aikuisen vaikutus lapsen ja lapsiryhmän hyvinvointiin


− Myös työntekijöiden oma hyvinvointi vaikuttaa oleellisesti ryhmän ilmapiiriin ja lasten hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että ryhmän aikuisten välillä vallitsee vahva yhteishenki. Toisin sanoen tarvitaan yhteistä arvopohjaa, keskinäistä kunnioitusta, luottamusta ja avoimuutta, mielellään ilolla ja huumorilla höystettynä, Ärilä kertoo.


Ärilä korostaa, että edellä esitetyt näkemykset ovat yhteydessä hänen omiin arvoihinsa, tietoihinsa sekä työ- ja elämänkokemukseensa. Lasten hyvinvointia on siis vaikea kuvata vain yleisellä tasolla objektiivisesti, sillä lapset, lapsiryhmät, tiimit ja tilanteet ovat erilaisia. Hän jatkaa, että hänen ajatuksensa ovat myös puhtaan teoreettisia, irrallaan arjen vaihtelevista aika-, tila- ja henkilöresursseista.


− Nämä rakenteelliset tekijät vaikuttavat luonnollisesti lasten ja työntekijöiden hyvinvointiin sekä työntekijöiden mahdollisuuksiin tukea lapsiryhmän hyvinvointia parhaiksi katsomillaan tavoin, Ärilä muistuttaa.


Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on merkittävä vaikutus lapsen hyvinvoinnin edistämiseen ja tukemiseen.


Kirjoittaja: Saana Söderlund

Haastateltava: Heli Ärilä, varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteiden maisteri

37 katselukertaa

© TinyApp 2020

 

 

 

 

 

Osoite:

Maria 01

Lapinlahdenkatu 16

00100 Helsinki, Suomi

HelsinkiNYC International Oy

Y-tunnus 2546069-5

UKK   Evästeet   Tietosuojaseloste   Käyttöehdot

arrow&v
stamp.png
EducationAllianceFinland_Certificate-blu
  • YouTube
  • LinkedIn
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram