• farhia53

Lapsiasiavaltuutettu lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäjänä


Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen aloitti virkatehtävässä 1.toukokuuta 2019. Pekkarinen kokee tehtävän todella tärkeänä ja merkityksellisenä. Hän on seurannut virkaa sen perustamisesta lähtien. Työtä määrittelee YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59-60/1991).


−Olen viihtynyt hyvin tehtävässäni. Alussa menee aikaa, että hahmottaa työnkuvan, kun se kattaa miljoona lasta perheineen, Pekkarinen toteaa.


Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Miten lapsen oikeuksien sopimus (LOS) määrittelee lapsen hyvinvoinnin?


Pekkarisen mukaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa lapsen hyvinvointi nähdään laaja-alaisena käsitteenä. Siihen sisältyy terveys, sosiaaliturva, sivistys, osallisuus ja jäsenyys yhteisössä. Lisäksi se sisältää lapsen perus- ja kansalaisoikeuksia, kuten esimerkiksi oikeuden vaikuttamiseen, tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä.


− Lapsen oikeuksien sopimus nostaa radikaalisesti lapset aikuisten rinnalle. Lapsilla on itsemääräämisoikeus ja oikeus tulla nähdyksi subjekteina, Pekkarinen muistuttaa.


Lapsiasiavaltuutettu huomioi lapsen kokonaisuutena. Hänen mukaansa näkemys lapsesta on herkästi yksipuolinen. Hän toteaakin, että esimerkiksi varhaiskasvatuksessa lapsi nähdään usein oppijana ja kehittyvänä yksilönä. Sosiaalialalla lapsi nähdään usein suojelun kohteena, kun taas terveydenhuollossa usein sairaana yksilönä. Sopimuksessa huomioidaan hyvinvoinnin laajuus. Hyvinvointikäsitettä hän kuitenkin kritisoi.


− Ei riitä, että lapset voivat hyvin. Hyvinvoivalla lapsella on myös muitakin oikeuksia, kuten oikeus vaikuttaa ja osallistua. Lapsi on alisteisessa asemassa verrattuna aikuiseen. Silti lapsella on samat ihmisoikeudet, Pekkarinen huomauttaa.


Toteutuuko sopimus lasten hyvinvoinnista ja miten?


Pekkarinen muistuttaa, että helposti unohtuu se, että sopimus on Suomessa saatettu voimaan lailla. Sopimus astui voimaan vuonna 1991 alkaen. Hänen mukaansa sopimuksen noudattaminen unohdetaan. Hän haluaakin muistuttaa, että valtiona on sitouduttu lapsen hyvinvoinnin edistämiseen ja se tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Muun muassa lapsiympäristössä ja varhaiskasvatuksessa unohtuu usein lapsivaikutusten arviointi (LAVA).


− Lapsen etu on määritelty YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja lastensuojelulain (417/2007) 4 § pykälässä. Niissä kerrotaan kattavasti siitä, mitä lapsen hyvinvointiin sisältyy lähtien ravinnosta itsenäisyyteen, Pekkarinen kertoo.


Miten aikuinen voi vaikuttaa lapsen hyvinvointiin?


Pekkarinen toteaa, että aikuinen voi vaikuttaa lapsen hyvinvointiin kaikin mahdollisin tavoin esimerkiksi huomioimalla lapsen, olemalla ystävällinen hänelle sekä havainnoimalla lasta omassa elinympäristössään. Aikuinen voi myös negatiivisesti vaikuttaa lapsen hyvinvointiin muun muassa vähättelemällä lasta tai jättämällä lapsen sivuun lapsiryhmässä.


− Joku lapsi voi unohtua, jolloin häneen ei kiinnitetä huomiota tai lapsi saa jatkuvasti negatiivista palautetta huonosta käyttäytymisestä. Tiedostaako silloin lähellä oleva aikuinen jatkuvan negatiivisen kierteen kohdistuen lapseen? Se voi olla ainoa palaute, jonka lapsi saa päivän aikana ja se vahingoittaa lasta, Pekkarinen pohtii.


Lapsiasiavaltuutetun mukaan lasta lähimpänä olevat aikuiset voivat eniten vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Hän toteaa myös, että valitettavan usein esimerkiksi varhaiskasvatuksessa arastellaan ottaa yhteyttä viranomaisiin.


Lasten parissa työskentelevillä ”avaimet” lapsen hyvinvointiin


Pekkarisen mukaan on todella tärkeätä korostaa sitä, että lasten kanssa työtä tekevillä ihmisillä on ”avaimet” lisätä lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta. Lasten kanssa työskentelevät ihmiset ovat lähellä lasta ja usein ymmärtävät lasta sekä lapsen tarpeita. Ammattilaiset ovat siis avainasemassa tuottamassa lapsen hyvinvointia. Samalla ammattilaiset voivat olla suurin riski vahingoittaa lasta.


− Tärkeää on tukea heitä aikuisia, jotka työskentelevät lasten kanssa. Esimerkiksi vanhemmat kokevat usein jäävänsä yksin perheen ongelmien kanssa, Pekkarinen sanoo.


Mitä toivoisit päättäjiltä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi?


Lapsiasiavaltuutetun mukaan juhlapuheissa usein korostetaan sitä, ettei ole varaa menettää yhtään lasta ja nuorta. Silti leikkaukset ovat kohdistuneet usein lapsiin, jolloin ensimmäinen säästö on usein taloudelliset tuet, varhaiskasvatus ja koulutus.


− Jos välitetään lapsista, niin lapsilta ei leikata. Esimerkiksi Islannissa tehtiin vuonna 2008 tietoinen päätös, että lapsilta ja perheiltä ei leikata. Resurssien väheneminen ei saisi kohdistua lapsiin, sillä he eivät ole syypäitä tilanteisiin, Pekkarinen toteaa.


Pekkarinen tiedostaa, että kunnat ovat kovilla. Hänen mielestään olisi tärkeää, että mietittäisiin valtakunnan tasolla, mihin resurssit kohdennetaan. Lapsiasiavaltuutettu toivoo viisautta päätöksentekoihin, joissa päätökset nojaisivat tutkimustietoon ja lapsen edun huomioimiseen sekä siihen, millaisia vaikutuksia päätöksillä on lapsiin.


Lapsen oikeudet 30 vuotta


Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta kansainvälisesti. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään Lapsen oikeuksien päivän yhteydessä, jolloin tavoitteena on lisätä tietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta ja sen toteutumisesta. Viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus olla oma itsensä. Vuonna 2019 lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta.


Kirjoittaja: Saana Söderlund

Haastateltava: Elina Pekkarinen, Lapsiasiavaltuutettu

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

21 katselukertaa

© TinyApp 2020

 

 

 

 

 

Osoite:

Maria 01

Lapinlahdenkatu 16

00100 Helsinki, Suomi

HelsinkiNYC International Oy

Y-tunnus 2546069-5

UKK   Evästeet   Tietosuojaseloste   Käyttöehdot

arrow&v
stamp.png
EducationAllianceFinland_Certificate-blu
  • YouTube
  • LinkedIn
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram