Varhaiskasvatuksen digitaalinen järjestelmä vuorohoidossa olevan lapsen osallisuuden vahvistajana
Olet varmasti ollut joskus poissa töistä sairauden tai muun syyn takia ja töihin palatessa henkilöstö päivittää tai luet tiedot menneistä tapahtumista. Nämä tiedot vahvistavat osallisuuttasi tiimissä ja työyhteisössä. Tuntuu kivalta aloittaa työt poissaolon jälkeen, kun tietää mistä puhutaan ja pystyy osallistumaan toimintaan täysillä.
Varhaiskasvatuksen vuorohoitoon on kohdistunut kohtuullisen vähän tutkimuksia. Tähänastisissa tutkimuksissa on keskitytty siihen, miten lapsen osallisuus toteutuu vuorohoidossa ja mitkä tekijät osallisuuteen vaikuttavat varhaiskasvatuspäivän aikana. En kuitenkaan löytänyt yhtään tutkimusta, missä olisi keskitytty siihen, miten tuemme lapsen osallisuutta vapaiden aikana. Vuorohoito varhaiskasvatuksen toimintamuotona tuo haasteita osallisuutta tukevalle, yhdenvertaiselle varhaiskasvatukselle. Vuorohoitoa kuvaavat piirteet ovat Peltoperän ym. 2016 mukaan erirytmisyys, epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus. Nämä edellä kuvatut piirteet vaikuttavat suoraan osallisuuden kokemuksiin, sekä lapsen vertaissuhteisiin. Miten digitaalisuus voi tukea ja edistää lasten osallisuutta, kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa ja edistää huoltajien osallisuutta kasvatusyhteistyössä?
Pandemia-aikana tallensimme osan viikon pedagogisesta sisällöstä, esimerkiksi nukketeatteri -esityksen ja jaoimme sen kotona oleville.
Koronapandemian aikaan jotkut organisaatiot kokeilivat opetusta ns. hybridi-mallilla, eli toimintaa toteutettiin sekä päiväkodissa että etänä. Tulevaisuustyön raportissa (2019) nähdään varhaiskasvatus virtuaalisena, johon varmasti mennyt pandemia-aika antoi meille esimakua. Digitaalisuus tukee henkilöstöä ja mahdollistaa lapsen osallisuuden varhaiskasvatukseen kotoakin käsin, mutta Gilbergin & Ruokosen (2022, 25) mukaan varhaiskasvatuksen etäpedagogiikan toteuttamisessa on vielä paljon kehitettävää. Vuorohoidossa tulisi pohtia, miten huomioidaan lapsen ryhmään kuulumisen tunne ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen toimintaan silloinkin, kun lapsi on paikalla hyvin epäsäännöllisesti ja lyhyitä jaksoja kerrallaan? (Peltoperä, 2016 ym.) Miten tuemme poissaolevia lapsia ryhmässä niin, että hekin voivat tulla kuulluksi ja vaikuttavat pidemmän aikavälin toimintaan ja suunnitteluun?
“Osallisuus ei ole ainoastaan mukanaoloa ja osallistumista toimintaan, vaan aitoa omaan toimintaan ja yhteiseen yhdessäoloon vaikuttamista sekä kuulluksi tulemista ja muiden kuulemista. (Koivula ym.2017, 52.)”
TinyApp on varhaiskasvatuksen pedagoginen järjestelmä, joka tukee vuorohoidossa olevien lasten (ja huoltajien) osallisuutta varhaiskasvatukseen. Aamupiirit videoidaan tarpeen mukaan ja jaetaan, jolloin vapaapäivää viettävät perheet voivat seurata lasten kokousta omalta sohvalta käsin ja keskustella aiheista lapsen kanssa sekä laittaa lapsen toiveita, ajatuksia ja ideoita kasvattajille helposti mobiiliaplikaation kautta. Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä vahvistaa lapsen osallisuutta ja ryhmään kuulumista, sillä arjesta jaetut dokumentit tukevat lapsen toimijuuden kokemuksia ja ymmärrystä siitä, mitä ryhmässä on tapahtunut hänen poissaollessaan. Yksilölliset pienet viestit tai videotervehdykset kasvattajalta tai ryhmältä lapselle antavat lapselle kokemuksen siitä, että hän on arvokas ja tärkeä - silloinkin, kun hän ei ole fyysisesti läsnä.
“Meidän päiväkodista lähetetään useita kertoja viikossa valokuvia ja videoita päiväkodin arjesta. Katselemme niitä yhdessä vapaapäivillä. Lapsi kokee, että kun päiväkotiin taas mennään, hän tietää mitä siellä on tapahtunut hänen poissa ollessa”
Vuorohoito -kontekstissa aikuisen rooli ennakoijana korostuu lapsen muuten niin muuttuvassa ja epäsäännöllisessä arjessa. TinyApp -palvelun kautta vanhempi näkee helposti viikko-ohjelmat ja on tietoinen siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu, mitä tarvitaan mukaan ja pystyy sitä kautta ennakoimaan tulevaa toimintaa myös lapselle. Ryhmään suunniteltu pedagoginen toiminta on näkyvillä perheelle ja he voivat halutessaan tukea tavoitteen mukaista toimintaa myös kotona. Tieto on saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta, vanhemman omasta aikataulusta käsin. Palvelu mahdollistaa jouston myös varhaiskasvatukseen ja vahvistaa lisäksi digitaalisen osaamisen tavoitteita; edistää lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa ja yhteistyössä kotien kanssa lapsen ymmärrystä digitaalisuudesta.
“Minusta on ollut tosi mielenkiintoista nähdä valokuvien lisäksi sitä pedagogista tietoa lapsen toiminnasta. Se jotenkin vahvistaa sitä, että nyt ei jaeta vaan valokuvia, vaan syvennetään laajempaa ymmärrystä pedagogiikasta”.
Mikko on vuoropäiväkodissa. Mikon ryhmä on on Kaarnalaivat. Mikko on päiväkodissa vanhempiensa työvuorojen mukaan. Molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä, joten Mikolla voi olla keskellä viikkoakin useamman päivän vapaita. Ennen päiväkotiin paluuta perhe tarkastelee yhdessä, mitä tietoa ryhmästä on tullut vapaiden aikana; katsotaan tiedotteet, videot ja valokuvat ja jutellaan niistä yhdessä. Se vie aikaa noin puoli tuntia, mutta Mikon on kiva palata seuraavana päivänä päiväkotiin, sillä hän tietää, mitä ryhmässä on hänen poissaollessa tapahtunut ja näin ollen leikki voi jatkua siitä, mihin se ennen vapaita jäi.
“Osallisuuden toteutumisen esteenä ovat usein aikuisten asenteet, puutteelliset tiedot ja taidot tai kiire”
Huoltajat ovat keskeisessä asemassa lapsen osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta. Onkin siis ensiarvoista, että heidän kanssaan keskustellaan heidän roolistaan ja merkityksestään tässä prosessissa. Huoltajien osallisuutta varhaiskasvatukseen olemme pohtineet jo aiemmin blogitekstissä.
Lähteet:
Gillberg, S & Ruokonen, I., 2022. Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia koronapandemian aiheuttamista muutoksista työssä keväällä 2020 Kasvatus & Aika 16 (1), 42–66 https://doi.org/ 10.33350/ka.111295
Jokinen & Nieminen. 2019. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvat 2040. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan tulevaisuustyön raportti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161799/OKM_2019_30_Varhaiskasvatuksen_tulevaisuuskuvat_2040.pdf
Koivula, M., Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. 2017. Valloittava varhaiskasvatus. Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Vastapaino.
Peltoperä, K. 2016. Vanhempien ja päiväkodin työntekijöiden rakentamat merkitykset varhaiskasvatuksen vuorohoidolle. Väitöskirja. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/77515/978-951-39-8797-8_vaitos04092021.pdf?sequence=1&isAllowed=y