• farhia53

Mistä pedagoginen johtajuus muodostuu? Varhaiskasvatuksen asiantuntija Elina Fonsén kertoo.


Varhaiskasvatuksen sekä kasvatuksen- ja opetusalan johtamisen asiantuntija Elina Fonsén.

Elina Fonsén on varhaiskasvatuksen sekä kasvatus- ja opetusalan johtamisen asiantuntija, joka toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Fonsénin väitöskirjatutkimus (2014) käsittelee pedagogista johtajuutta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut ymmärryksen lisääminen varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtajuudesta sekä samalla tuoda tietoa sen kehittämiskohteista ja toteuttamisesta. Pedagogisen johtajuuden tavoite on laadukas varhaiskasvatus.


Mistä pedagoginen johtajuus muodostuu?


Fonsénin tutkimuksen mukaan pedagoginen johtajuus muodostuu viidestä tärkeästä ulottuvuudesta.


1. Arvot


Ensimmäisenä on aina taustalla olevat arvot, jotka ovat asetettu laista ja asiakirjoista. Näitä ovat esimerkiksi VASU ja ESIOPS, jotka antavat suuntaviivoja. Arvona pedagoginen johtajuus näkyy myös kaikessa päätöksenteossa.


– Arvoissa on kysymys siitä, mitä varhaiskasvatuksessa pidetään tärkeänä. Myös se on oleellista, miten käydään arvokeskustelua läpi ja pohditaanko arvojen toteutumista käytännön tekojen tasolla, Fonsén toteaa.


2. Kontekstiaalisuus


Kontekstuaalisuudessa huomio kiinnittyy siihen, millainen rakenne on olemassa. Tämä liittyy taas aikaan, paikkaan, toimijoihin ja erilaisiin organisaatiorakenteisiin, jotka yhdessä muodostavat erilaiset yhteiskunnalliset rakenteet varhaiskasvatukselle. Suomessa on erilaisia kaupunkeja ja kuntia, joissa on erilaisia rakenteita. Myös jokaisessa yksikössä on omat rakenteensa. Siksi jokaisen organisaation on mietittävä itse pedagogista johtajuutta omassa kontekstissansa.


– Ei ole yhtä oikeata mallia siihen, millainen rakenne tulisi tehdä, jotta pedagoginen johtajuus parhaiten onnistuu, vaan jokaisessa kontekstissa on mietittävä se erikseen, Fonsén sanoo.


3. Organisaatiokulttuuri


Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan sitä, millaista on toimintakulttuuri organisaatioiden sisällä. Siinä painottuvat organisaation tavat toimia, johtajuuden jakaminen ja vuorovaikutuksen laatu. Muun muassa vanhat tottumukset määrittävät helposti toimintaa, ja johtajuuden jakaminen vaihtelee eri paikoissa. Nämä vaikuttavat pedagogisen johtajuuden onnistumiseen.


– Esimerkiksi voi olla vahvoja talon tapoja, jotka määrittävät toimintaa. Vuorovaikutuksen laatu voi olla hyvää tai vähemmän hyvää. Johtajuutta voidaan jakaa tai sitä ei jaeta. Toimintakulttuuri vaihtelee paljon ja sen johtamiseen tulee kiinnittää huomiota, Fonsén kertoo.


4. Ammattillisuus


Johtajan ammatillisuudella on merkitystä ja siksi johtaja tarvitsee työhönsä koulutusta. Tällä hetkellä systemaattista kasvatus- ja opetusalan koulutusta kehitetään Helsingin yliopistossa. Koulutuksen tarkoituksena on palvella parhaalla mahdollisella tavalla pedagogisen perustehtävän toteuttamista. Ammatillisuutta tarvitaan kaikkien työntekijöiden osalta.


– Mitä koulutetuimmat pedagogiset taidot opettajalla ja henkilöstöllä on, sitä helpommin ehkä johtaja pääsee pedagogisessa johtajuudessa, pystyen sitä jakamaan. Ennen kaikkea johtaja tarvitsee monipuolisia kasvatus- ja opetusalan johtamisen taitoja, Fonsén toteaa.


5. Oman alan osaaminen ja hallinta


Viimeisenä on substanssin eli oman alan hallinta ja osaaminen. Tärkeää on etenkin kasvatustieteellinen tieto. Varhaiskasvatuksen opettajilla ja henkilökunnalla on oltava sen alan tietämys. Johtajan tehtävänä on johtaa kasvattajia oikeaan suuntaan.


– Myös johtajan tulee olla selvillä keskeisimmästä uusimmasta kasvatustieteellisestä tutkimustiedosta, joka osoittaa parhaalla mahdollisella tavalla edistävän lapsen oppimista ja kasvua, Fonsén muistuttaa.


Ollakseen pedagoginen johtaja, johtaja tarvitsee ”pedagogiset silmälasit”, jotta voi ottaa pedagogiset ratkaisut ja lapsen edun huomioon kaikessa johtamiseen liittyvässä päätöksenteossaan. Silmälasien tarkoituksena on tukea pedagogisia ratkaisuja.


–Ei mennä talous edellä, vaan esimerkiksi lasten sijoittelussa ryhmiin tulisi mennä pedagogiset näkökulmat ja lasten etu edellä. Näin ollaan jo hyvällä matkalla pedagogisessa johtamisessa, Fonsén huomauttaa.


Fonsénin mukaan hyvä pedagoginen johtajuus edellyttää arvostusta ja resursseja organisaation kaikilta johtamistasoilta. Lisäksi pedagoginen johtajuus tarvitsee aikaa ja hyvää vuorovaikutusta. Johtajalla on oltava kasvatustieteen ja johtamisen osaamista.


Kirjoittaja:

Saana Söderlund


Lisälähteet:

Seminaari: Johda pedagogiikkaa - Elina Fonsén, Helsingin yliopisto

0 katselukertaa

© TinyApp 2020

 

 

 

 

 

Osoite:

Maria 01

Lapinlahdenkatu 16

00100 Helsinki, Suomi

HelsinkiNYC International Oy

Y-tunnus 2546069-5

UKK   Evästeet   Tietosuojaseloste   Käyttöehdot

arrow&v

Tuki

Tukipalvelu

Käyttöoppaat (tulossa)

Video-oppaat (tulossa)

TinyApp Blogi

  • YouTube
  • LinkedIn
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram