Tiesitkö, mitä kaikkea meillä varhaiskasvatuksessa mitataan? Tutuinta monille on ehkä se, että mittaamme päiväkodin käyttö -ja täyttöasteita. Mittaamme työvuorojen avulla henkilöstön resursointia suhteessa paikalla olevaan lapsimäärään. Mittaamme taloutta myös suhteuttamalla hankintoja jokaisen yksikön budjettiin sopiviksi. Opettajana mittaamme ruoan riittävyyttä jokaiselle lapselle ilmoittamalla paikalla olevat lapset, ja mittaamme myös ruoan lämpötilan ennen ja jälkeen tarjoilun. Miltä nämä varhaiskasvatuksen arjen mittarit kuulostavat?
Omaan korvaani kuulostaa siltä, että tämä mittaaminen kohdistuu hyvin voimakkaasti ns. varhaiskasvatuksen rakennetekijöihin. Rakennetekijät liittyvät varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja niitä määrittelevät erilaiset asetukset, lait ja valtakunnalliset asiakirjat. Näyttää siltä, että helposti nähtävissä olevat varhaiskasvatuksen rakennetekijät ovat myös helposti mitattavissa.
Minua mietityttää ajatus, että näitä rakennetekijöitä määritetään, arvioidaan ja kehitetään ikäänkuin varhaiskasvatuksen ulkopuolelta. Mutta mitä sitten, jos rakennetekijät määrittävätkin toimintaa ja ottavat yhä suuremman roolin varhaiskasvatuksessa?
Paananen ja Tammi totesivat kirjoituksessaan, että rakennemittareiden paineessa varhaiskasvatuksen opettajat hautautuvat näiden tekijöiden alle ja samalla koetaan, ettei opettajilla ole riittävästi aikaa suunnitella ja toteuttaa laadukasta pedagogista toimintaa. (Paananen & Tammi, 2017). Ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH 2018) mukaankin varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin (eli mittaamisen) tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä tulee ollasystemaattisesti toimiva arviointi- eli mittaamisjärjestelmä. Käytännössä pedagogiikan arviointi on pitkään perustunut subjektiiviseen lapsen / vanhemman tai työntekijän kokemukseen siitä, miten asiat sujuvat tai toteutuvat varhaiskasvatuksessa. Mikäli mittaaminen pohjautuu vain subjektiivisiin kokemuksiin on suuri vaara, että arviointi keskittyy vain satunnaisiin huomioihin, eikä se silloin kehitä toimintaa systemaattisesti (Vlasov ja Repo 2017). Ahosen & Roosin (2019) mukaan varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan tulisi olla tarkoituksenmukaista ja perusteltavissa. Ja varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta tulisi olla vasuperustaista ja arvioitavissa. Verrattuna rakennetekijöiden vahvaan, yksiselitteiseen mittaamiseen voi vain todeta, että pedagogiikan laadun mittaaminen on suorastaan lapsenkengissään. Mistä löytyisi keinot tarkoituksenmukaiseen arviointiin?
Onneksi olen uudessa työssäni saanut huomata, ettei tilanne ole toivoton. Me TinyApp -käyttäjät olemme ihanassa asemassa, sillä me voimme arvioida ja kehittää prosessilaatua. Ja tässä tilanteessa tarkoitan prosessilaadulla varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa, sen johtamista, suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä suhteessa opetussuunnitelmissa määriteltyihin tavoitteisiin. TinyApp-sovelluksen käytön avulla saan heti näkyviin oman ryhmäni/yksikköni pedagogisen toiminnan ja voin kehittää sitä eteenpäin.
Pedagogisena johtajana esimerkiksi nämä TinyApp -kaaviot antavat pohjan pedagogiselle keskustelulle. Miten päiväkoti A:ta autetaan tuomaan tavoitteet näkyviksi? Minkälaisia esteitä pedagogiselle toiminnalle voi olla? Miten toimintakulttuuria voi kehittää? Entä voisiko päiväkoti B:stä löytyä hyviä käytänteitä, joita voitaisiin hyödyntää myös päiväkoti A:ssa?
Enää ei mitatakaan vain rakenteita, vaan varhaiskasvatuksen ydintä, eli pedagogiikka. Ei lakaista pedagogiikkaa ja sen mittaamista maton alle vaan muistetaan kaikki kasvattajat, että nyt ON pedagogiikan aika. Me voimme itse vaikuttaa siihen, mitä työstämme näkyy ja kuuluu. Itsellemme, perheille, päiväkodin johtajalle, kunnan vaka-johtajille. Ettei vain pedagogiikan kohdalla kävisi niin kuin sanonta kuuluu: mitä mittaat, sitä saat!
Heidi Kajan
#rakkaudesta pedagogiikkaan #varhaiskasvatus #pedagogiikka #oph #tinyapp
P.s. Tiesitkö muuten, että Suomessa kasvattajien kanssa yhteiskehitetyn TinyApp-sovelluksen saat työsi tueksi vaikka heti. Ota yhteyttä ja tehdään yhdessä mitattavaa ja näkyvää pedagogiikkaa!